Mikko Wikstedt Työtä, koulutusta ja turvallisuutta

Luottamus poliisiin on koetuksessa

Julkiset palvelut  järjestetään verotuloilla ja julkisen hallinnon tulee olla ammattimaista ja avointa, jotta kansalaisten yhdenvertainen kohtelu toteutuu.

Viimeisen parin vuoden aikana suomalaisten perinteisesti vankka luottamus poliisin toimintaan on ollut koetuksella. Aarnio, Epri, tietolähteet, panssariautot ja muut katsastamattomat ajoneuvot, kadonneet paperit, Karhu-ryhmän lahjontaskandaali ja eräät pienemmät uutisotsikot ovat puhuttaneet suurta yleisöä –  varsinaista vakavaa yhteiskunnallista keskustelua uutisointi ei kuitenkaan ole käynnistänyt. Eräät vallan vahtikoirat (lähinnä HS:n Susanna Reinboth ja MTV:n Jarkko Sipilä) ovat ajoittain yrittäneet nostaa ongelman rakenteellista puolta esille. Laajempi keskustelu on kuitenkin yleensä tyrehtynyt poliisiylijohtaja Mikko Paateron esiintymiseen ja ongelman kiistämiseen. Tähän on tyydytty eikä poliisia tai sen toiminnasta vastaavaa ministeriä ole sen enempää vaivattu ikävillä asioilla.  

Nyt kuitenkin jopa eduskunnan hallintovaliokunta, jolle poliisiasiat kuuluvat, on kiinnittänyt huomiota siihen, mitä poliisi puuhaa silloin, kun se toimii salassa – siis silloin, kun kysymys on vaikkapa ihmisten tarkkailemisesta ja rekisteröinnistä,  vasikoiden tapaamisesta taikka poliisin salaisista hankinnoista. Vasikoiden tapaamisenhan on nostanut esiin myös Aarnion puolustus oikeudessa. Puolustuksen mukaan Aarnio ei ollut Trevoc-sijoittaja. Nimetön Helsingin huumepoliisin vasikka toimi Aarnion mukaan sijoittajana ja Aarnio oli ainoastaan avulias välikäsi. Vasikkaa ei ollut rekisteröity.

Hallintovaliokunta on 9.3.2015 antamassaan lausunnossa (HaVL 40/2014) todennut, että  poliisin menettelytavoissa, valvonnassa ja valvonnan uskottavuudessa on paljastunut rakenteellisia epäkohtia. Kysymys on valiokunnan mielestä periaatteellisestikin vakavista asioista. Valiokunnan mielestä kysymys on poliisin vastuullisuudesta ja tilivelvollisuudesta (accountability) salaisten rekisterien sekä taktisten ja teknisten menetelmien toimintakentällä eli siis ympäristössä, joka ei ole julkinen eikä läpinäkyvä. Salaisella toimintakentällä vastuullisuus edellyttää valiokunnan mukaan tilivelvollisuutta ja toimintojen kirjaamista (audit trail) eli selkeitä vastuuasemia, kattavaa dokumentointia ja valvontaa. Uskottava valvonta ei valiokunnan mielestä voi järjestelmään liittyvien epäiltyjen rakenteellisten puutteiden ja virheiden vuoksi toteutua pelkästään poliisin sisäisenä valvontana. Poliisin hierarkkisen organisaation yläpäässä kohdataan valiokunnan mukaan välttämättä niin sanottuja vaarallisia työyhdistelmiä.Onko siis poliisiylijohtaja ansainnut paikkansa ja palkkansa? Entä Jari Aarnio, joka toistaiseksi nauttii vangitsemisensa ajalta puolta palkkaa?

Helsingin Sanomat uutisoi 11.12.2014 entisen brittipoliisin Gordon Harrisonin ajatuksista otsikolla ”Harrisonin testi”. Kysymys oli samasta teemasta, jonka hallintovaliokunta nyt on nostanut esiin. Mitään ei kuitenkaan tunnu tapahtuvan.

Poliisille vaaditaan lisäresursseja, mikä on sinänsä aivan oikein -  siihen ei kuitenkaan  kiinnitetä huomiota, että hallintovaliokunnan toteamien ongelmien kiistämisellä ja odottelulla hukataan sitä arvokkainta pääomaa, joka poliisilla on – nimittäin kansainvälisestikin poikkeuksellisen korkealla tasolla olevaa kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan.

Muutaman kuukauden kuluttua nykyinen poliisiylijohtaja kukitetaan ansiomerkkeineen eläkkeelle ja ministerikin todennäköisesti vaihtuu. Viimeistään sen jälkeen olisi tuhannen taalan paikka suorittaa Harrisonin testi ja ratkaista mm. vaaralliset työyhdistelmät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat