Mikko Wikstedt Työtä, koulutusta ja turvallisuutta

Pääkaupunkiseudullakin kohti sivistyskaupunkeja

Kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kuntien ydintehtäviä, joiden merkitys kasvaa entisestään, kun kunnat valmistautuvat sote-uudistukseen. Jatkossa yli puolet kuntien tehtävistä on koulutus-, varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluita. Sote-uudistuksen myötä, vuonna 2019,  puolet kuntien työntekijöistä siirtyy maakuntiin. No, eivät kunnat nyt sentään aivan sivistyneiksi muutu, sillä mm. kaavoitus, liikennejärjestelyt ja liikuntamahdollisuudet säilyvät kuntien tehtävinä.

 

Maan johtavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sijainti pääkaupunkiseudulla mahdollistaa hyvin moninaiset opintopolut. Laaja kansalais- ja työväenopistojen palvelutarjonta edistää kaiken ikäisten hyvinvointia ja asuinviihtyvyyttä. Koska valtio on voimakkaasti ja kokonaisvaltaisesti leikannut koulutuksen rahoitusta, oman koulutustarjonnan turvaaminen pääkaupunkiseudulla edellyttää kaupunkien päättäjiltä voimakasta tahtoa ja päättäväisyyttä.

 

Laadukas varhaiskasvatus on kustannustehokkain keino tasoittaa lasten oppimisedellytyksiä ja laadukkaalla perusopetuksella luodaan kuntalaisille tasa-arvoa ja hyvinvointia. Pääkaupunkiseudulla on myös huolehdittava siitä, että kaikille peruskoulun päättäville nuorille löytyy toisen asteen koulutuspaikka.

 

Pääkaupunkiseudun kaupungit varmistavat palveluidensa laadun hyvällä työnantajapolitiikalla. Laadun merkittävin tekijä on osaava henkilöstö. Jokaisen kaupungin tulee laatia sivistyspoliittisen ohjelma, johon hyvät työnantajaperiaatteet kirjataan. Hyvä ja kannustava johtaminen on avaintekijä, jolla vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen, hyvinvointiin ja työurien pidentymiseen. Valtuusto seuraa ohjelman toteutumista vuosittain laadittavan sivistystoimen arviointiraportin avulla.

 

Lakien mukaan oppilaille ja henkilöstölle on taattava turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Sisäilmaongelmat on ratkaistava ja korjausprojektit johdettava niin, että kaupunkien varoja kuluttavia virheitä ei tehdä. Henkistä eikä fyysistä väkivaltaa hyväksytä eikä sallita. Kaikissa oppilaitoksissa on otettava käyttöön ilmoitus- ja käsittelymenettely väkivalta- ja kiusaamistilanteiden hallintaan.

 

 

Varhaiskasvatus

  • Lapsille turvataan pysyvät kaverisuhteet sekä yhtäläiset, turvalliset ja monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen päiväkodin varhaiskasvatuksessa.
  • Panostetaan henkilöstön pedagogiseen osaamiseen ja sitä kautta toiminnan laatuun.
  • Jokaisessa lapsiryhmässä on aina opettaja, jotta uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet voivat aidosti toteutua.

 

 

Perusopetus

- Uusien opetussuunnitelmien myötä perusopetusta kehitetään panostamalla opettajien osaamiseen, tieto- ja viestintätekniikkaan ja uusiin oppimisympäristöihin.

- Jatkuvasti moninaistuvalle oppilasjoukolle tarjotaan yhä yksilöllisempää tukea oppimiseen. Se tarkoittaa panostamista riittävän pieniin opetusryhmiin ja mm. osa-aikaiseen erityisopetukseen. Opetus ja tuki järjestetään lähikoulussa.

- Olemme suomalaisia; hyvät tavat ja yhteisöllisyys tulee olla osa jokaista oppituntia.           

- Oppimistulosten ja -edellytysten erojen kasvua torjutaan suunnitelmallisesti alueiden, koulujen ja luokkien  välillä. Tyttöjen ja poikien välisiin osaamiseroihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

- Uusimman Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudulla taso on säilynyt ja nuorten osaaminen on edelleen maailman huippuluokkaa. Muun maan heikomman menestyksen korjaaminen ei saa tapahtua pääkaupunkiseudun kustannuksella.

 

Lukiokoulutus

  • Lukio on vetovoimatekijä, joka tukee yhteisten opettajien kautta aineenopetuksen laatua myös peruskoulussa.
  • Opetuksessa laatu ja riittävä määrä turvataan sekä laaja valinnaisuus.
  • Uudet opetussuunnitelmat, lisääntyvä etäopetus ja siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin portaittain syksystä 2016 alkaen edellyttävät, että lukioiden tieto- ja viestintätekniikka on kunnossa. Lähiopetuksen riittävä määrä on kuitenkin turvattava.

 

Ammatillinen koulutus

  • Opiskelija saa riittävästi opettajan antamaa opetusta ja ohjausta, jotta tutkinnon edellyttämä osaaminen on mahdollista. Lähiopetuksen vähimmäismäärän pitää olla 32 viikkotuntia.
  • Rahoituksen käyttö on läpinäkyvää ja se kohdennetaan perustehtävään eli opetukseen.
  • Ammatillisen koulutuksen saatavuudesta pidetään huolta. Koulutuksen tiivis yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa on alueen vetovoimatekijä, joka lisää osaamista ja vahvistaa elinvoimaa. Yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa lisätään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat