Köyhyys kasaa ongelmat lapsille

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.

THL:n tutkimuksen syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea. Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Suomessa käytetään vähän rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta paljon rahaa jälkien korjaamiseen.

Edellä oleva teksti on 16 vuoden takaa. Siirrytään nyt vuoteen 2017. Pysyvästi työelämän ulkopuolelle jääneiden työikäisten miesten määrä on noussut lähes 80 000: een. Nämä 25–54-vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan viidesosa 20-24- vuotiaista miehistä on samassa tilanteessa.

Työn kysyntä kasvaa tuskallisen hitaasti. Mutta mitä hallitus voi tehdä muuta, kuin yrittää saada pyörät pyörimään ja vienti vetämään? Suomessa tarvitaan itsekkäistä kansallisista lähtökohdista tehty työllistämisstrategia. Tutkimuksia ja kaikenlaisia muita strategioita on tehty riittävästi: TEM:n sivuilta löytyy hakusanalla ”strategia” 528 osumaa, mutta hakusana ”työllistämisstrategia” antaa puhtaan nollan. Onko itse asia unohtunut?

Asenneympäristö on saattava muuttumaan; pitkäaikaistyöttömät, erityisesti nuoret on saatava töihin. Työttömien syyllistäminen pitää lopettaa. Asennemuutosta voi avittaa verotuksen kohdentamisella. Myös koulutus- ja työllistämistakuu sekä oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen auttaa syrjäytymisen estämisessä. Työhön ja koulutukseen kykenemättömät tulee päästää eläkkeelle, eikä pompotella heitä vuosikausia luukulta luukulle.

Nyt on tekojen aika. Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla on tehtävä oikeita työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Emme halua, että iso osa työttömistä ja heidän lapsistaan syrjäytyy tämänkin laman jälkiseurauksena. 1990-luvun virheitä ei saa toistaa. Työttömyys on kaiken pahan alku ja juuri.

Mikko Wikstedt

korkeasti koulutettu pitkäaikaistyötön

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu