Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sat, 08 Apr 2017 10:38:40 +0300 fi Köyhyys kasaa ongelmat lapsille http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235326-koyhyys-kasaa-ongelmat-lapsille <p>90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.</p><p>THL:n tutkimuksen syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada &quot;yhdeltä luukulta&quot; ja perheitä pitäisi tukea. Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä &quot;henkinen köyhyys&quot;, kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Suomessa käytetään vähän rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta paljon rahaa jälkien korjaamiseen.</p><p>Edellä oleva teksti on 16 vuoden takaa. Siirrytään nyt vuoteen 2017. Pysyvästi työelämän ulkopuolelle jääneiden työikäisten miesten määrä on noussut lähes 80 000: een. Nämä 25&ndash;54-vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan viidesosa 20-24- vuotiaista miehistä on samassa tilanteessa.</p><p>Työn kysyntä kasvaa tuskallisen hitaasti. Mutta mitä hallitus voi tehdä muuta, kuin yrittää saada pyörät pyörimään ja vienti vetämään? Suomessa tarvitaan itsekkäistä kansallisista lähtökohdista tehty <strong>työllistämisstrategia</strong>. Tutkimuksia ja kaikenlaisia muita strategioita on tehty riittävästi: TEM:n sivuilta löytyy hakusanalla &rdquo;strategia&rdquo; 528 osumaa, mutta hakusana &rdquo;työllistämisstrategia&rdquo; antaa puhtaan nollan. Onko itse asia unohtunut?</p><p>Asenneympäristö on saattava muuttumaan; pitkäaikaistyöttömät, erityisesti nuoret on saatava töihin. Työttömien syyllistäminen pitää lopettaa. Asennemuutosta voi avittaa verotuksen kohdentamisella. Myös koulutus- ja työllistämistakuu sekä oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen auttaa syrjäytymisen estämisessä. Työhön ja koulutukseen kykenemättömät tulee päästää eläkkeelle, eikä pompotella heitä vuosikausia luukulta luukulle.</p><p>Nyt on tekojen aika. Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla on tehtävä oikeita työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Emme halua, että iso osa työttömistä ja heidän lapsistaan syrjäytyy tämänkin laman jälkiseurauksena. 1990-luvun virheitä ei saa toistaa. Työttömyys on kaiken pahan alku ja juuri.</p><p>Mikko Wikstedt</p><p>korkeasti koulutettu pitkäaikaistyötön</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.

THL:n tutkimuksen syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea. Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Suomessa käytetään vähän rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta paljon rahaa jälkien korjaamiseen.

Edellä oleva teksti on 16 vuoden takaa. Siirrytään nyt vuoteen 2017. Pysyvästi työelämän ulkopuolelle jääneiden työikäisten miesten määrä on noussut lähes 80 000: een. Nämä 25–54-vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan viidesosa 20-24- vuotiaista miehistä on samassa tilanteessa.

Työn kysyntä kasvaa tuskallisen hitaasti. Mutta mitä hallitus voi tehdä muuta, kuin yrittää saada pyörät pyörimään ja vienti vetämään? Suomessa tarvitaan itsekkäistä kansallisista lähtökohdista tehty työllistämisstrategia. Tutkimuksia ja kaikenlaisia muita strategioita on tehty riittävästi: TEM:n sivuilta löytyy hakusanalla ”strategia” 528 osumaa, mutta hakusana ”työllistämisstrategia” antaa puhtaan nollan. Onko itse asia unohtunut?

Asenneympäristö on saattava muuttumaan; pitkäaikaistyöttömät, erityisesti nuoret on saatava töihin. Työttömien syyllistäminen pitää lopettaa. Asennemuutosta voi avittaa verotuksen kohdentamisella. Myös koulutus- ja työllistämistakuu sekä oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen auttaa syrjäytymisen estämisessä. Työhön ja koulutukseen kykenemättömät tulee päästää eläkkeelle, eikä pompotella heitä vuosikausia luukulta luukulle.

Nyt on tekojen aika. Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla on tehtävä oikeita työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Emme halua, että iso osa työttömistä ja heidän lapsistaan syrjäytyy tämänkin laman jälkiseurauksena. 1990-luvun virheitä ei saa toistaa. Työttömyys on kaiken pahan alku ja juuri.

Mikko Wikstedt

korkeasti koulutettu pitkäaikaistyötön

]]>
2 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235326-koyhyys-kasaa-ongelmat-lapsille#comments Eriarvoisuus köyhyys Pitkäaikaistyöttömyys Sat, 08 Apr 2017 07:38:40 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235326-koyhyys-kasaa-ongelmat-lapsille
Ylimmän korruptionvalvojan esteellisyys http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234419-ylimman-korruptionvalvojan-esteellisyys <p>&nbsp;</p><p>Susanna Reinbothin analyysin (HS 24.3.) otsikko &rdquo;Nissisen tapaus linkittyy Aarnio-vyyhtiin&rdquo; on osuva, mutta täysin eri yhteydestä kuin juttu antaa ymmärtää. Keskusrikospoliisi ilmoitti viime torstaina aloittavansa esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä. Hänen epäillään osallistuneen esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2007-2015. Nissinen on myöntänyt, että hänen menettelynsä on ollut virheellistä. Nyt viranomaiset selvittävät onko kyseessä arviointivirheen lisäksi rikos. Reinboth linkittää tapauksen Aarnio-vyyhtiin, koska ilmiannon tekijä on Aarnion alaisen sisko.</p><p>Minun mielestäni Nissisen tapaus linkittyy Aarnio- vyyhtiin siinä, että kummassakin tapauksessa laitosten ylin virkamiesjohto on kykenemätön kantamaan vastuuta virheistä. Syyttäjälaitoksen kannalta olennaisin kysymys on, miksi kukaan laitoksen sisällä ei puuttunut Nissisen esteellisyyteen tai huomannut sitä kymmenen vuoden aikana? Miksi ihmeessä ilmiannon piti tehdä Ruotsissa asuva nainen!</p><p>Matti Nissinen on itse nimenomaan keskittynyt ja painottanut esteellisyyteen liittyviä asioita aina Matti Vanhasen vuoden 2009 lautakasajupakasta lähtien. 28.9.2016 julkaistu haastattelu (MTV uutiset/ Jarkko Sipilä) on otsikoitu &rdquo; Valtakunnansyyttäjä kaipaa lisää ilmiantoja korruptiosta.&rdquo; Nissinen toteaa, että korruptio iskee yllättävän helposti ja sitten kun se iskee, niin siitä on vaikea päästä eroon. Kysymykseen onko korruptio Suomessa ongelma hän vastaa: &rdquo;Ei meillä sellaista julkikorruptiota juurikaan esiinny. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rakenteellinen korruptio voisi olla merkittävä riski. Se on kuin rakennuksen vesivaurio. Jos vettä ei siivota pois, niin se jää rakenteisiin ja leviää.&rdquo;</p><p>Kuinka syvälle syyttäjälaitoksen rakenteisiin tällainen hyvä veli - verkosto on levinnyt? Koska Nissinen, esteellisyyden ehdottomana asiantuntijana ja ylimpänä syyttäjänä, on tehnyt tällaisen arviointivirheen, tulisi hänen erota välittömästi. Mutta näinhän ei Suomessa tapahdu. Riittää kun pahoittelee asiaa. Syyttäjälaitoksen uskottavuus karisee entisestään, koska oikeusministeriö ei pidättänyt Nissistä virasta rikostutkinnan ajaksi vaan myönsi hänelle virkavapaata. Kohdellaanko kaikkia virkamiehiä yhdenvertaisesti ja onko laki kaikille sama?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Susanna Reinbothin analyysin (HS 24.3.) otsikko ”Nissisen tapaus linkittyy Aarnio-vyyhtiin” on osuva, mutta täysin eri yhteydestä kuin juttu antaa ymmärtää. Keskusrikospoliisi ilmoitti viime torstaina aloittavansa esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä. Hänen epäillään osallistuneen esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2007-2015. Nissinen on myöntänyt, että hänen menettelynsä on ollut virheellistä. Nyt viranomaiset selvittävät onko kyseessä arviointivirheen lisäksi rikos. Reinboth linkittää tapauksen Aarnio-vyyhtiin, koska ilmiannon tekijä on Aarnion alaisen sisko.

Minun mielestäni Nissisen tapaus linkittyy Aarnio- vyyhtiin siinä, että kummassakin tapauksessa laitosten ylin virkamiesjohto on kykenemätön kantamaan vastuuta virheistä. Syyttäjälaitoksen kannalta olennaisin kysymys on, miksi kukaan laitoksen sisällä ei puuttunut Nissisen esteellisyyteen tai huomannut sitä kymmenen vuoden aikana? Miksi ihmeessä ilmiannon piti tehdä Ruotsissa asuva nainen!

Matti Nissinen on itse nimenomaan keskittynyt ja painottanut esteellisyyteen liittyviä asioita aina Matti Vanhasen vuoden 2009 lautakasajupakasta lähtien. 28.9.2016 julkaistu haastattelu (MTV uutiset/ Jarkko Sipilä) on otsikoitu ” Valtakunnansyyttäjä kaipaa lisää ilmiantoja korruptiosta.” Nissinen toteaa, että korruptio iskee yllättävän helposti ja sitten kun se iskee, niin siitä on vaikea päästä eroon. Kysymykseen onko korruptio Suomessa ongelma hän vastaa: ”Ei meillä sellaista julkikorruptiota juurikaan esiinny. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rakenteellinen korruptio voisi olla merkittävä riski. Se on kuin rakennuksen vesivaurio. Jos vettä ei siivota pois, niin se jää rakenteisiin ja leviää.”

Kuinka syvälle syyttäjälaitoksen rakenteisiin tällainen hyvä veli - verkosto on levinnyt? Koska Nissinen, esteellisyyden ehdottomana asiantuntijana ja ylimpänä syyttäjänä, on tehnyt tällaisen arviointivirheen, tulisi hänen erota välittömästi. Mutta näinhän ei Suomessa tapahdu. Riittää kun pahoittelee asiaa. Syyttäjälaitoksen uskottavuus karisee entisestään, koska oikeusministeriö ei pidättänyt Nissistä virasta rikostutkinnan ajaksi vaan myönsi hänelle virkavapaata. Kohdellaanko kaikkia virkamiehiä yhdenvertaisesti ja onko laki kaikille sama? 

]]>
1 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234419-ylimman-korruptionvalvojan-esteellisyys#comments Hyvä veli -verkosto Korruptio Valtakunnansyyttäjä Virkamieskorruptio Tue, 28 Mar 2017 19:30:18 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234419-ylimman-korruptionvalvojan-esteellisyys
Pääkaupunkiseudullakin kohti sivistyskaupunkeja http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234159-paakaupunkiseudullakin-kohti-sivistyskaupunkeja <p>Kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kuntien ydintehtäviä, joiden merkitys kasvaa entisestään, kun kunnat valmistautuvat sote-uudistukseen. Jatkossa yli puolet kuntien tehtävistä on koulutus-, varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluita. Sote-uudistuksen myötä, vuonna 2019, &nbsp;puolet kuntien työntekijöistä siirtyy maakuntiin. No, eivät kunnat nyt sentään aivan sivistyneiksi muutu, sillä mm. kaavoitus, liikennejärjestelyt ja liikuntamahdollisuudet säilyvät kuntien tehtävinä.</p><p>&nbsp;</p><p>Maan johtavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sijainti pääkaupunkiseudulla mahdollistaa hyvin moninaiset opintopolut. Laaja kansalais- ja työväenopistojen palvelutarjonta edistää kaiken ikäisten hyvinvointia ja asuinviihtyvyyttä. Koska valtio on voimakkaasti ja kokonaisvaltaisesti leikannut koulutuksen rahoitusta, oman koulutustarjonnan turvaaminen pääkaupunkiseudulla edellyttää kaupunkien päättäjiltä voimakasta tahtoa ja päättäväisyyttä.</p><p>&nbsp;</p><p>Laadukas varhaiskasvatus on kustannustehokkain keino tasoittaa lasten oppimisedellytyksiä ja laadukkaalla perusopetuksella luodaan kuntalaisille tasa-arvoa ja hyvinvointia. Pääkaupunkiseudulla on myös huolehdittava siitä, että kaikille peruskoulun päättäville nuorille löytyy toisen asteen koulutuspaikka.</p><p>&nbsp;</p><p>Pääkaupunkiseudun kaupungit varmistavat palveluidensa laadun hyvällä työnantajapolitiikalla. Laadun merkittävin tekijä on osaava henkilöstö. Jokaisen kaupungin tulee laatia sivistyspoliittisen ohjelma, johon hyvät työnantajaperiaatteet kirjataan. Hyvä ja kannustava johtaminen on avaintekijä, jolla vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen, hyvinvointiin ja työurien pidentymiseen. Valtuusto seuraa ohjelman toteutumista vuosittain laadittavan sivistystoimen arviointiraportin avulla.</p><p>&nbsp;</p><p>Lakien mukaan oppilaille ja henkilöstölle on taattava turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Sisäilmaongelmat on ratkaistava ja korjausprojektit johdettava niin, että kaupunkien varoja kuluttavia virheitä ei tehdä. Henkistä eikä fyysistä väkivaltaa hyväksytä eikä sallita. Kaikissa oppilaitoksissa on otettava käyttöön ilmoitus- ja käsittelymenettely väkivalta- ja kiusaamistilanteiden hallintaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Varhaiskasvatus</p><ul><li>Lapsille turvataan pysyvät kaverisuhteet sekä yhtäläiset, turvalliset ja monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen päiväkodin varhaiskasvatuksessa.</li><li>Panostetaan henkilöstön pedagogiseen osaamiseen ja sitä kautta toiminnan laatuun.</li><li>Jokaisessa lapsiryhmässä on aina opettaja, jotta uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet voivat aidosti toteutua.</li></ul><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Perusopetus</p><p>- Uusien opetussuunnitelmien myötä perusopetusta kehitetään panostamalla opettajien osaamiseen, tieto- ja viestintätekniikkaan ja uusiin oppimisympäristöihin.</p><p>- Jatkuvasti moninaistuvalle oppilasjoukolle tarjotaan yhä yksilöllisempää tukea oppimiseen. Se tarkoittaa panostamista riittävän pieniin opetusryhmiin ja mm. osa-aikaiseen erityisopetukseen. Opetus ja tuki järjestetään lähikoulussa.</p><p>- Olemme suomalaisia; hyvät tavat ja yhteisöllisyys tulee olla osa jokaista oppituntia. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>- Oppimistulosten ja -edellytysten erojen kasvua torjutaan suunnitelmallisesti alueiden, koulujen ja luokkien&nbsp; välillä. Tyttöjen ja poikien välisiin osaamiseroihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.</p><p>- Uusimman Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudulla taso on säilynyt ja nuorten osaaminen on edelleen maailman huippuluokkaa. Muun maan heikomman menestyksen korjaaminen ei saa tapahtua pääkaupunkiseudun kustannuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Lukiokoulutus</p><ul><li>Lukio on vetovoimatekijä, joka tukee yhteisten opettajien kautta aineenopetuksen laatua myös peruskoulussa.</li><li>Opetuksessa laatu ja riittävä määrä turvataan sekä laaja valinnaisuus.</li><li>Uudet opetussuunnitelmat, lisääntyvä etäopetus ja siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin portaittain syksystä 2016 alkaen edellyttävät, että lukioiden tieto- ja viestintätekniikka on kunnossa. Lähiopetuksen riittävä määrä on kuitenkin turvattava.</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Ammatillinen koulutus</p><ul><li>Opiskelija saa riittävästi opettajan antamaa opetusta ja ohjausta, jotta tutkinnon edellyttämä osaaminen on mahdollista. Lähiopetuksen vähimmäismäärän pitää olla 32 viikkotuntia.</li><li>Rahoituksen käyttö on läpinäkyvää ja se kohdennetaan perustehtävään eli opetukseen.</li><li>Ammatillisen koulutuksen saatavuudesta pidetään huolta. Koulutuksen tiivis yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa on alueen vetovoimatekijä, joka lisää osaamista ja vahvistaa elinvoimaa. Yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa lisätään.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kuntien ydintehtäviä, joiden merkitys kasvaa entisestään, kun kunnat valmistautuvat sote-uudistukseen. Jatkossa yli puolet kuntien tehtävistä on koulutus-, varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluita. Sote-uudistuksen myötä, vuonna 2019,  puolet kuntien työntekijöistä siirtyy maakuntiin. No, eivät kunnat nyt sentään aivan sivistyneiksi muutu, sillä mm. kaavoitus, liikennejärjestelyt ja liikuntamahdollisuudet säilyvät kuntien tehtävinä.

 

Maan johtavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sijainti pääkaupunkiseudulla mahdollistaa hyvin moninaiset opintopolut. Laaja kansalais- ja työväenopistojen palvelutarjonta edistää kaiken ikäisten hyvinvointia ja asuinviihtyvyyttä. Koska valtio on voimakkaasti ja kokonaisvaltaisesti leikannut koulutuksen rahoitusta, oman koulutustarjonnan turvaaminen pääkaupunkiseudulla edellyttää kaupunkien päättäjiltä voimakasta tahtoa ja päättäväisyyttä.

 

Laadukas varhaiskasvatus on kustannustehokkain keino tasoittaa lasten oppimisedellytyksiä ja laadukkaalla perusopetuksella luodaan kuntalaisille tasa-arvoa ja hyvinvointia. Pääkaupunkiseudulla on myös huolehdittava siitä, että kaikille peruskoulun päättäville nuorille löytyy toisen asteen koulutuspaikka.

 

Pääkaupunkiseudun kaupungit varmistavat palveluidensa laadun hyvällä työnantajapolitiikalla. Laadun merkittävin tekijä on osaava henkilöstö. Jokaisen kaupungin tulee laatia sivistyspoliittisen ohjelma, johon hyvät työnantajaperiaatteet kirjataan. Hyvä ja kannustava johtaminen on avaintekijä, jolla vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen, hyvinvointiin ja työurien pidentymiseen. Valtuusto seuraa ohjelman toteutumista vuosittain laadittavan sivistystoimen arviointiraportin avulla.

 

Lakien mukaan oppilaille ja henkilöstölle on taattava turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Sisäilmaongelmat on ratkaistava ja korjausprojektit johdettava niin, että kaupunkien varoja kuluttavia virheitä ei tehdä. Henkistä eikä fyysistä väkivaltaa hyväksytä eikä sallita. Kaikissa oppilaitoksissa on otettava käyttöön ilmoitus- ja käsittelymenettely väkivalta- ja kiusaamistilanteiden hallintaan.

 

 

Varhaiskasvatus

  • Lapsille turvataan pysyvät kaverisuhteet sekä yhtäläiset, turvalliset ja monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen päiväkodin varhaiskasvatuksessa.
  • Panostetaan henkilöstön pedagogiseen osaamiseen ja sitä kautta toiminnan laatuun.
  • Jokaisessa lapsiryhmässä on aina opettaja, jotta uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet voivat aidosti toteutua.

 

 

Perusopetus

- Uusien opetussuunnitelmien myötä perusopetusta kehitetään panostamalla opettajien osaamiseen, tieto- ja viestintätekniikkaan ja uusiin oppimisympäristöihin.

- Jatkuvasti moninaistuvalle oppilasjoukolle tarjotaan yhä yksilöllisempää tukea oppimiseen. Se tarkoittaa panostamista riittävän pieniin opetusryhmiin ja mm. osa-aikaiseen erityisopetukseen. Opetus ja tuki järjestetään lähikoulussa.

- Olemme suomalaisia; hyvät tavat ja yhteisöllisyys tulee olla osa jokaista oppituntia.           

- Oppimistulosten ja -edellytysten erojen kasvua torjutaan suunnitelmallisesti alueiden, koulujen ja luokkien  välillä. Tyttöjen ja poikien välisiin osaamiseroihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

- Uusimman Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudulla taso on säilynyt ja nuorten osaaminen on edelleen maailman huippuluokkaa. Muun maan heikomman menestyksen korjaaminen ei saa tapahtua pääkaupunkiseudun kustannuksella.

 

Lukiokoulutus

  • Lukio on vetovoimatekijä, joka tukee yhteisten opettajien kautta aineenopetuksen laatua myös peruskoulussa.
  • Opetuksessa laatu ja riittävä määrä turvataan sekä laaja valinnaisuus.
  • Uudet opetussuunnitelmat, lisääntyvä etäopetus ja siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin portaittain syksystä 2016 alkaen edellyttävät, että lukioiden tieto- ja viestintätekniikka on kunnossa. Lähiopetuksen riittävä määrä on kuitenkin turvattava.

 

Ammatillinen koulutus

  • Opiskelija saa riittävästi opettajan antamaa opetusta ja ohjausta, jotta tutkinnon edellyttämä osaaminen on mahdollista. Lähiopetuksen vähimmäismäärän pitää olla 32 viikkotuntia.
  • Rahoituksen käyttö on läpinäkyvää ja se kohdennetaan perustehtävään eli opetukseen.
  • Ammatillisen koulutuksen saatavuudesta pidetään huolta. Koulutuksen tiivis yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa on alueen vetovoimatekijä, joka lisää osaamista ja vahvistaa elinvoimaa. Yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa lisätään.
]]>
0 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234159-paakaupunkiseudullakin-kohti-sivistyskaupunkeja#comments Sat, 25 Mar 2017 08:45:53 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234159-paakaupunkiseudullakin-kohti-sivistyskaupunkeja
Luottamus poliisiin on koetuksessa http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193269-luottamus-poliisiin-on-koetuksessa <p>Julkiset palvelut &nbsp;järjestetään verotuloilla ja julkisen hallinnon tulee olla ammattimaista ja avointa, jotta kansalaisten yhdenvertainen kohtelu toteutuu.</p><p>Viimeisen parin vuoden aikana suomalaisten perinteisesti vankka luottamus poliisin toimintaan on ollut koetuksella. Aarnio, Epri, tietolähteet, panssariautot ja muut katsastamattomat ajoneuvot, kadonneet paperit, Karhu-ryhmän lahjontaskandaali ja eräät pienemmät uutisotsikot ovat puhuttaneet suurta yleisöä &ndash;&nbsp; varsinaista vakavaa yhteiskunnallista keskustelua uutisointi ei kuitenkaan ole käynnistänyt. Eräät vallan vahtikoirat (lähinnä HS:n Susanna Reinboth ja MTV:n Jarkko Sipilä) ovat ajoittain yrittäneet nostaa ongelman rakenteellista puolta esille. Laajempi keskustelu on kuitenkin yleensä tyrehtynyt poliisiylijohtaja Mikko Paateron esiintymiseen ja ongelman kiistämiseen. Tähän on tyydytty eikä poliisia tai sen toiminnasta vastaavaa ministeriä ole sen enempää vaivattu ikävillä asioilla.&nbsp;&nbsp;</p><p>Nyt kuitenkin jopa eduskunnan hallintovaliokunta, jolle poliisiasiat kuuluvat, on kiinnittänyt huomiota siihen, mitä poliisi puuhaa silloin, kun se toimii salassa &ndash; siis silloin, kun kysymys on vaikkapa ihmisten tarkkailemisesta ja rekisteröinnistä,&nbsp; vasikoiden tapaamisesta taikka poliisin salaisista hankinnoista. Vasikoiden tapaamisenhan on nostanut esiin myös Aarnion puolustus oikeudessa. Puolustuksen mukaan Aarnio ei ollut Trevoc-sijoittaja. Nimetön Helsingin huumepoliisin vasikka toimi Aarnion mukaan sijoittajana ja Aarnio oli ainoastaan avulias välikäsi. Vasikkaa ei ollut rekisteröity.</p><p>Hallintovaliokunta on 9.3.2015 antamassaan lausunnossa (HaVL 40/2014) todennut, että&nbsp; poliisin menettelytavoissa, valvonnassa ja valvonnan uskottavuudessa on paljastunut rakenteellisia epäkohtia. Kysymys on valiokunnan mielestä periaatteellisestikin vakavista asioista. Valiokunnan mielestä kysymys on poliisin vastuullisuudesta ja tilivelvollisuudesta (accountability) salaisten rekisterien sekä taktisten ja teknisten menetelmien toimintakentällä eli siis ympäristössä, joka ei ole julkinen eikä läpinäkyvä. Salaisella toimintakentällä vastuullisuus edellyttää valiokunnan mukaan tilivelvollisuutta ja toimintojen kirjaamista (audit trail) eli selkeitä vastuuasemia, kattavaa dokumentointia ja valvontaa. Uskottava valvonta ei valiokunnan mielestä voi järjestelmään liittyvien epäiltyjen rakenteellisten puutteiden ja virheiden vuoksi toteutua pelkästään poliisin sisäisenä valvontana. Poliisin hierarkkisen organisaation yläpäässä kohdataan valiokunnan mukaan välttämättä niin sanottuja vaarallisia työyhdistelmiä.Onko siis poliisiylijohtaja ansainnut paikkansa ja palkkansa? Entä Jari Aarnio, joka toistaiseksi nauttii vangitsemisensa ajalta puolta palkkaa?</p><p>Helsingin Sanomat uutisoi 11.12.2014 entisen brittipoliisin Gordon Harrisonin ajatuksista otsikolla &rdquo;Harrisonin testi&rdquo;. Kysymys oli samasta teemasta, jonka hallintovaliokunta nyt on nostanut esiin. Mitään ei kuitenkaan tunnu tapahtuvan.</p><p>Poliisille vaaditaan lisäresursseja, mikä on sinänsä aivan oikein -&nbsp; siihen ei kuitenkaan&nbsp; kiinnitetä huomiota, että hallintovaliokunnan toteamien ongelmien kiistämisellä ja odottelulla hukataan sitä arvokkainta pääomaa, joka poliisilla on &ndash; nimittäin kansainvälisestikin poikkeuksellisen korkealla tasolla olevaa kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan.</p><p>Muutaman kuukauden kuluttua nykyinen poliisiylijohtaja kukitetaan ansiomerkkeineen eläkkeelle ja ministerikin todennäköisesti vaihtuu. Viimeistään sen jälkeen olisi tuhannen taalan paikka suorittaa Harrisonin testi ja ratkaista mm. vaaralliset työyhdistelmät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkiset palvelut  järjestetään verotuloilla ja julkisen hallinnon tulee olla ammattimaista ja avointa, jotta kansalaisten yhdenvertainen kohtelu toteutuu.

Viimeisen parin vuoden aikana suomalaisten perinteisesti vankka luottamus poliisin toimintaan on ollut koetuksella. Aarnio, Epri, tietolähteet, panssariautot ja muut katsastamattomat ajoneuvot, kadonneet paperit, Karhu-ryhmän lahjontaskandaali ja eräät pienemmät uutisotsikot ovat puhuttaneet suurta yleisöä –  varsinaista vakavaa yhteiskunnallista keskustelua uutisointi ei kuitenkaan ole käynnistänyt. Eräät vallan vahtikoirat (lähinnä HS:n Susanna Reinboth ja MTV:n Jarkko Sipilä) ovat ajoittain yrittäneet nostaa ongelman rakenteellista puolta esille. Laajempi keskustelu on kuitenkin yleensä tyrehtynyt poliisiylijohtaja Mikko Paateron esiintymiseen ja ongelman kiistämiseen. Tähän on tyydytty eikä poliisia tai sen toiminnasta vastaavaa ministeriä ole sen enempää vaivattu ikävillä asioilla.  

Nyt kuitenkin jopa eduskunnan hallintovaliokunta, jolle poliisiasiat kuuluvat, on kiinnittänyt huomiota siihen, mitä poliisi puuhaa silloin, kun se toimii salassa – siis silloin, kun kysymys on vaikkapa ihmisten tarkkailemisesta ja rekisteröinnistä,  vasikoiden tapaamisesta taikka poliisin salaisista hankinnoista. Vasikoiden tapaamisenhan on nostanut esiin myös Aarnion puolustus oikeudessa. Puolustuksen mukaan Aarnio ei ollut Trevoc-sijoittaja. Nimetön Helsingin huumepoliisin vasikka toimi Aarnion mukaan sijoittajana ja Aarnio oli ainoastaan avulias välikäsi. Vasikkaa ei ollut rekisteröity.

Hallintovaliokunta on 9.3.2015 antamassaan lausunnossa (HaVL 40/2014) todennut, että  poliisin menettelytavoissa, valvonnassa ja valvonnan uskottavuudessa on paljastunut rakenteellisia epäkohtia. Kysymys on valiokunnan mielestä periaatteellisestikin vakavista asioista. Valiokunnan mielestä kysymys on poliisin vastuullisuudesta ja tilivelvollisuudesta (accountability) salaisten rekisterien sekä taktisten ja teknisten menetelmien toimintakentällä eli siis ympäristössä, joka ei ole julkinen eikä läpinäkyvä. Salaisella toimintakentällä vastuullisuus edellyttää valiokunnan mukaan tilivelvollisuutta ja toimintojen kirjaamista (audit trail) eli selkeitä vastuuasemia, kattavaa dokumentointia ja valvontaa. Uskottava valvonta ei valiokunnan mielestä voi järjestelmään liittyvien epäiltyjen rakenteellisten puutteiden ja virheiden vuoksi toteutua pelkästään poliisin sisäisenä valvontana. Poliisin hierarkkisen organisaation yläpäässä kohdataan valiokunnan mukaan välttämättä niin sanottuja vaarallisia työyhdistelmiä.Onko siis poliisiylijohtaja ansainnut paikkansa ja palkkansa? Entä Jari Aarnio, joka toistaiseksi nauttii vangitsemisensa ajalta puolta palkkaa?

Helsingin Sanomat uutisoi 11.12.2014 entisen brittipoliisin Gordon Harrisonin ajatuksista otsikolla ”Harrisonin testi”. Kysymys oli samasta teemasta, jonka hallintovaliokunta nyt on nostanut esiin. Mitään ei kuitenkaan tunnu tapahtuvan.

Poliisille vaaditaan lisäresursseja, mikä on sinänsä aivan oikein -  siihen ei kuitenkaan  kiinnitetä huomiota, että hallintovaliokunnan toteamien ongelmien kiistämisellä ja odottelulla hukataan sitä arvokkainta pääomaa, joka poliisilla on – nimittäin kansainvälisestikin poikkeuksellisen korkealla tasolla olevaa kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan.

Muutaman kuukauden kuluttua nykyinen poliisiylijohtaja kukitetaan ansiomerkkeineen eläkkeelle ja ministerikin todennäköisesti vaihtuu. Viimeistään sen jälkeen olisi tuhannen taalan paikka suorittaa Harrisonin testi ja ratkaista mm. vaaralliset työyhdistelmät.

]]>
0 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193269-luottamus-poliisiin-on-koetuksessa#comments Avoimuus Hyvä Hallinto Johtaminen Läpinäkyvyys Fri, 17 Apr 2015 06:36:09 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193269-luottamus-poliisiin-on-koetuksessa
Herätkää eläkeläiset http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189895-heratkaa-elakelaiset <p>Olisiko nyt vihdoinkin eläkeläisten kapinan aika ? Suomen kaikkien aikojen huonoin hallitus onnistui kuluvalla viikolla saamaan eduskunnassa aikaiseksi sellaisen farssin, että myös eduskunnan arvovalta kärsi kolauksen. Toivottavasti tämä(kin) epäonnistuminen saa ihmiset vihdoinkin ajattelemaan. Kapinalla tarkoitan tässä sitä, että ei äänestetä tulevissa vaaleissa niitä vanhoja edustajia, jotka ovat päätöksillään tai päättämättömyydellään aiheuttaneet eläkeläisten epäoikeudenmukaisen kohtelun. Taitettu indeksi ja erityinen raippavero pitää huolen siitä, että eläkeläisten ansiotaso pienenee joka vuosi suhteessa palkansaajiin.</p><p>Matti Alahuhta, eläke 69501&euro;/kk , sekä reilut puolet 1,5 miljoonasta eläkeläisestä saavat sen verran hyvää eläkettä, että tuntevat vain syvää harmitusta tästä puhalluksesta. Mutta ne noin 600 000 eläkeläistä, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella , alle 1 166&euro;/kk, ovat todella pulassa. Puhuisin perustuslain vastaisesta toiminnasta sekä yhdenvertaisuuden (6&sect;) että oikeudesta sosiaaliturvaan (19&sect;) perusteella. Meillä ei valitettavasti kuitenkaan ole perustuslakituomioistuinta vaan kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta ratkaiseen tulkinnat. Tässä jälleen yksi syy äänestää uusia kasvoja eduskuntaan.</p><p>Kimmo Kiljunen, SDP on aikaisemmin tänään kirjoittanut hyvän blogin otsikolla &quot; Ikäihmisten taitettu itsetunto &quot;. Vastaavanlaisia tulemme näkemään&nbsp;lisää ennen vaaleja. Kiljunen oli kansanedustajana 1995-2011 ja oli tekemässä tuolloin päätöksiä, joita kutsuu nyt vääriksi. Lisäksi SDP:llä olisi viimeisen neljän vuoden aikana ollut erinomainen tilaisuus korjata eläkeläisiin kohdistuneita vääryyksiä. Miksi niistä puhutaan vain viisi viikkoa ennen vaaleja ja unohdetaanko eläkeläiset taas kerran sen jälkeen.</p><p>Eläke on kuitenkin vain yksi asia. Se mitä nykyään tapahtuu hoivabisneksessä on oma lukunsa ja vaatii oman kirjoituksen, mutta valitettavasti ns. arvokas vanhuus alkaa olla historiaa. Nyt on vaikuttamisen aika. Antakaa äänenne meille, jotka aidosti haluamme tehdä muutoksia. Pidän perustuslakia velvoittavana ja 2 luku (6&sect;-23&sect;) , perusoikeudet ovat erityisen lähellä sydäntäni. Vaalien jälkeen on turha valittaa, jos samat jatkaa. Silloin jatkuu sama meno.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olisiko nyt vihdoinkin eläkeläisten kapinan aika ? Suomen kaikkien aikojen huonoin hallitus onnistui kuluvalla viikolla saamaan eduskunnassa aikaiseksi sellaisen farssin, että myös eduskunnan arvovalta kärsi kolauksen. Toivottavasti tämä(kin) epäonnistuminen saa ihmiset vihdoinkin ajattelemaan. Kapinalla tarkoitan tässä sitä, että ei äänestetä tulevissa vaaleissa niitä vanhoja edustajia, jotka ovat päätöksillään tai päättämättömyydellään aiheuttaneet eläkeläisten epäoikeudenmukaisen kohtelun. Taitettu indeksi ja erityinen raippavero pitää huolen siitä, että eläkeläisten ansiotaso pienenee joka vuosi suhteessa palkansaajiin.

Matti Alahuhta, eläke 69501€/kk , sekä reilut puolet 1,5 miljoonasta eläkeläisestä saavat sen verran hyvää eläkettä, että tuntevat vain syvää harmitusta tästä puhalluksesta. Mutta ne noin 600 000 eläkeläistä, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella , alle 1 166€/kk, ovat todella pulassa. Puhuisin perustuslain vastaisesta toiminnasta sekä yhdenvertaisuuden (6§) että oikeudesta sosiaaliturvaan (19§) perusteella. Meillä ei valitettavasti kuitenkaan ole perustuslakituomioistuinta vaan kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta ratkaiseen tulkinnat. Tässä jälleen yksi syy äänestää uusia kasvoja eduskuntaan.

Kimmo Kiljunen, SDP on aikaisemmin tänään kirjoittanut hyvän blogin otsikolla " Ikäihmisten taitettu itsetunto ". Vastaavanlaisia tulemme näkemään lisää ennen vaaleja. Kiljunen oli kansanedustajana 1995-2011 ja oli tekemässä tuolloin päätöksiä, joita kutsuu nyt vääriksi. Lisäksi SDP:llä olisi viimeisen neljän vuoden aikana ollut erinomainen tilaisuus korjata eläkeläisiin kohdistuneita vääryyksiä. Miksi niistä puhutaan vain viisi viikkoa ennen vaaleja ja unohdetaanko eläkeläiset taas kerran sen jälkeen.

Eläke on kuitenkin vain yksi asia. Se mitä nykyään tapahtuu hoivabisneksessä on oma lukunsa ja vaatii oman kirjoituksen, mutta valitettavasti ns. arvokas vanhuus alkaa olla historiaa. Nyt on vaikuttamisen aika. Antakaa äänenne meille, jotka aidosti haluamme tehdä muutoksia. Pidän perustuslakia velvoittavana ja 2 luku (6§-23§) , perusoikeudet ovat erityisen lähellä sydäntäni. Vaalien jälkeen on turha valittaa, jos samat jatkaa. Silloin jatkuu sama meno.

 

]]>
2 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189895-heratkaa-elakelaiset#comments Eläkkeet ja eläkeläiset Sun, 15 Mar 2015 21:41:13 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189895-heratkaa-elakelaiset
Eliitti on pihalla kuin lumiukko, mutta rikastuu http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185925-eliitti-on-pihalla-kuin-lumiukko-mutta-rikastuu <p>Epätodellisen uutispäivän täydensi demareiden ja muidenkin hallituspuolueiden riemu heidän itsensä sopiman perhepaketin kaatumisesta. Tämä on yksi osoitus siitä, miten eliitti on eristäytymässä omaan maailmaansa. Onko hurmos huipussaan ja vaalivoitto varma, jos muutkin sovitus uudistukset saadaan sössittyä ? Pienellä selaamisella löytyy myös seuraavia herkkupaloja:&nbsp; &quot; Stubbin korjaussarja työmarkkinoille - palkoista sopiminen vapaaksi &quot; , &quot; Konsensus ja kolmikanta ovat tiensä päässä &quot; , &quot; Työttömyysturvaa pitää lyhentää &quot; ,&nbsp; &quot;Suomalaiset ovat laiskoja&quot;. Lisäksi EVA jauhaa edelleen, että työvoima loppuu ja tarvitaan lisää maahanmuuttoa. Näiden selvästi järjenvastaisten ajatusten jälkeen sopii pieni kevennys: &quot; Ruotsi kotouttaa jääpallon avulla &quot;</p><p>Astetta vakavampana asiana mainittakoon, että EU:sta on tulossa tulonsiirtounioni: &quot; Euroopan rahaliitto lähti väärään suuntaan heti alusta alkaen, sanoo yhtenä euron perustajana tunnettu taloustieteilijä Otmar Issing.&quot; Olli Rehn, jolla oli merkittävä rooli mm. Kreikan fiaskossa syyttää nyt arvostelijoita jälkiviisaudesta. Yksi osoitus taas elitismistä: ensin tehdään ehdottomasti ainoa oikea ratkaisu kuuntelematta muita mielipiteitä ja sitten kun menee pieleen syytetään jälkiviisaudesta. &quot; Oli pakko tehdä kuten tehtiin. &quot; Ei muuten ollut ja yksi puolue edelleen on sitä mieltä. Rehn on tulossa ehdokkaaksi Helsinkiin. Keskustalla on todella kova kilpailu mieskiintiöpaikoille tulevaan hallitukseen: Rehn, Vanhanen, Pekkarinen, Kääriäinen, Juhantalo ja tietenkin Paavo Väyrynen. Mahtaako Sipilä päästä edes ministeriksi omaan hallitukseensa. En tiedä tuleeko ensi yönä uni, kun em. nimilista pyörii päässä.</p><p>Seuraava vakava asia on yhteisöverotulojen putoaminen 800 miljoonalla. Lisäksi näyttää siltä, että hallituksen lupaamat&nbsp;ns. dynaamiset vaikutukset mm. työllisyyteen ovat käytännössä nolla. Tämäkin meni palkansaajien näkökulmasta sivu suuhun, mutta eliitin eli omistajien taskuun. Suuryritykset nimittäin tahkoavat erinomaisia tuloksia. Verojen maksu jakautuu entistä epäoikeudenmukaisemmin Suomessa: ne ei maksa joilla on ja niiltä otetaan joilla ei ole.</p><p>Seuraavalla hallituksella on kova työ korjata ensin nykyisen hallituksen tekemiset ja tekemättä jättämiset ja vielä saada pyörät pyörimään ja työttömyys taittumaan. Tässä muutamia vinkkejä: Opin jo alakoulussa, että Suomi elää viennistä ja&nbsp;vientiin tarvitaan teollisuutta. Tarvitaan teollisuuspoliittinen strategia riittävän alhaisine energia- ja ympäristöveroineen.&nbsp;Laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin &nbsp;henkilöstön sopeutukset tapahtuvat eläköitymisen ja lomautusten avulla ei irtisanomalla. Jos julkiselta sektorilta irtisanottu henkilö ei pääse töihin, tulee hän yhteiskunnalle yhtä kalliiksi kuin häntä ei olisi irtisanottu. Työpanos vain menetetään. Lisäksi voisi toteuttaa mm. kauppojen aukioloajan vapautuksen ja ALV- rajan noston, joista on puhuttu pitkään yritystoimintaa helpottavina ja työllistämistä edistävinä toimenpiteinä, mutta saamattomuus tässäkin on toistaiseksi ollut lopputuloksena.</p><p>Sokeriksi pohjalle jätin vasemmistoelitisti Paavon, joka kävi Kreikassa riemuitsemassa veljespuolueensa vaalivoitosta ja lupauksesta olla maksamatta velkojaan Suomelle.</p><p>&nbsp;</p> Epätodellisen uutispäivän täydensi demareiden ja muidenkin hallituspuolueiden riemu heidän itsensä sopiman perhepaketin kaatumisesta. Tämä on yksi osoitus siitä, miten eliitti on eristäytymässä omaan maailmaansa. Onko hurmos huipussaan ja vaalivoitto varma, jos muutkin sovitus uudistukset saadaan sössittyä ? Pienellä selaamisella löytyy myös seuraavia herkkupaloja:  " Stubbin korjaussarja työmarkkinoille - palkoista sopiminen vapaaksi " , " Konsensus ja kolmikanta ovat tiensä päässä " , " Työttömyysturvaa pitää lyhentää " ,  "Suomalaiset ovat laiskoja". Lisäksi EVA jauhaa edelleen, että työvoima loppuu ja tarvitaan lisää maahanmuuttoa. Näiden selvästi järjenvastaisten ajatusten jälkeen sopii pieni kevennys: " Ruotsi kotouttaa jääpallon avulla "

Astetta vakavampana asiana mainittakoon, että EU:sta on tulossa tulonsiirtounioni: " Euroopan rahaliitto lähti väärään suuntaan heti alusta alkaen, sanoo yhtenä euron perustajana tunnettu taloustieteilijä Otmar Issing." Olli Rehn, jolla oli merkittävä rooli mm. Kreikan fiaskossa syyttää nyt arvostelijoita jälkiviisaudesta. Yksi osoitus taas elitismistä: ensin tehdään ehdottomasti ainoa oikea ratkaisu kuuntelematta muita mielipiteitä ja sitten kun menee pieleen syytetään jälkiviisaudesta. " Oli pakko tehdä kuten tehtiin. " Ei muuten ollut ja yksi puolue edelleen on sitä mieltä. Rehn on tulossa ehdokkaaksi Helsinkiin. Keskustalla on todella kova kilpailu mieskiintiöpaikoille tulevaan hallitukseen: Rehn, Vanhanen, Pekkarinen, Kääriäinen, Juhantalo ja tietenkin Paavo Väyrynen. Mahtaako Sipilä päästä edes ministeriksi omaan hallitukseensa. En tiedä tuleeko ensi yönä uni, kun em. nimilista pyörii päässä.

Seuraava vakava asia on yhteisöverotulojen putoaminen 800 miljoonalla. Lisäksi näyttää siltä, että hallituksen lupaamat ns. dynaamiset vaikutukset mm. työllisyyteen ovat käytännössä nolla. Tämäkin meni palkansaajien näkökulmasta sivu suuhun, mutta eliitin eli omistajien taskuun. Suuryritykset nimittäin tahkoavat erinomaisia tuloksia. Verojen maksu jakautuu entistä epäoikeudenmukaisemmin Suomessa: ne ei maksa joilla on ja niiltä otetaan joilla ei ole.

Seuraavalla hallituksella on kova työ korjata ensin nykyisen hallituksen tekemiset ja tekemättä jättämiset ja vielä saada pyörät pyörimään ja työttömyys taittumaan. Tässä muutamia vinkkejä: Opin jo alakoulussa, että Suomi elää viennistä ja vientiin tarvitaan teollisuutta. Tarvitaan teollisuuspoliittinen strategia riittävän alhaisine energia- ja ympäristöveroineen. Laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin  henkilöstön sopeutukset tapahtuvat eläköitymisen ja lomautusten avulla ei irtisanomalla. Jos julkiselta sektorilta irtisanottu henkilö ei pääse töihin, tulee hän yhteiskunnalle yhtä kalliiksi kuin häntä ei olisi irtisanottu. Työpanos vain menetetään. Lisäksi voisi toteuttaa mm. kauppojen aukioloajan vapautuksen ja ALV- rajan noston, joista on puhuttu pitkään yritystoimintaa helpottavina ja työllistämistä edistävinä toimenpiteinä, mutta saamattomuus tässäkin on toistaiseksi ollut lopputuloksena.

Sokeriksi pohjalle jätin vasemmistoelitisti Paavon, joka kävi Kreikassa riemuitsemassa veljespuolueensa vaalivoitosta ja lupauksesta olla maksamatta velkojaan Suomelle.

 

]]>
26 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185925-eliitti-on-pihalla-kuin-lumiukko-mutta-rikastuu#comments Kotimaa Päivänpolttavat Sun, 01 Feb 2015 21:50:31 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185925-eliitti-on-pihalla-kuin-lumiukko-mutta-rikastuu
Homot voitti pulinat pois http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181257-homot-voitti-pulinat-pois <p>Kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta hyväksyttiin perjantaina. Käsittely jatkuu säädetyssä järjestyksessä. Jos seuraava eduskunta hyväksyy lopputuleman niin laki astunee voimaan 2017. Vastakansalaisaloitetta odotellessa voin surullisena todeta, että sekava keskustelu suvaitsemattomuudesta, ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta jatkuu. Suurimmalle osalle suomalaisista oli ihan sama miten asialle käy. Jos homot hinkuu naimisiin niin menkööt. Itse olen perinteisen avioliittokäsitteen kannalla. En ole kuitenkaan suvaitsematon, ihmisoikeudet ovat minulle tärkeitä sekä kannatan ja edistän tasa-arvoa.&nbsp;</p> <p>Yleensä on hyvä, että asioista puhutaan, mutta nyt on mopo karannut käsistä. Avioliittolain muutoksesta tulee kaiken lisäksi keväällä vaalikysymys. Jokaisessa vaalikoneessa ja vaalitentissä tullaan kysymään kantaa avioliittolakiin, vaikka kuinka tässä vetoan, että älkää enää jauhako tätä. Ja ennen kuin niin pitkälle päästään pelkään pahoin, että asiattomat kirjoitukset muuttuvat vihapuheiksi. Pelkään myös, että suvaitsemattomuus homoja ja muita seksuaalivähemmistöjä kohtaan kasvaa tämän keskustelun myötä. Toistaiseksi tässä ei ole kukaan voittanut vaan kaikki ovat hävinneet.</p> <p>Kovan paineen alle pistetyt kansanedustajat painoivat nappia ja päätös tuli. Mutta tietääkö kukaan mitä kansa oikeasti asiasta ajattelee ? Aavistiko kukaan, että tuhannet perinteisen avioliiton kannattajat eroaisivat kirkosta viikonlopun aikana ? Tulin lauantaiaamuna taksilla kotiin. Kuski kertoi minun olevan hänen pitkän ajovuoronsa 24. asiakas ja hän on kaikilta kysynyt kantaa tähän avioliittolakiin. Kerroin hänelle olevani nykyisen lain kannattaja ja odotin moitteita suvaitsemattomuudesta. Hän pyysi minua arvaamaan kuinka moni 24 stä oli kannattanut sukupuolineutraalia avioliittolakia. Vastaukseni oli 20 , mutta pieleen meni. Ei yhtään! Jos Helsingistä ei löytynyt tällä otannalla yhtään kannattajaa niin missä he sitten ovat ?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta hyväksyttiin perjantaina. Käsittely jatkuu säädetyssä järjestyksessä. Jos seuraava eduskunta hyväksyy lopputuleman niin laki astunee voimaan 2017. Vastakansalaisaloitetta odotellessa voin surullisena todeta, että sekava keskustelu suvaitsemattomuudesta, ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta jatkuu. Suurimmalle osalle suomalaisista oli ihan sama miten asialle käy. Jos homot hinkuu naimisiin niin menkööt. Itse olen perinteisen avioliittokäsitteen kannalla. En ole kuitenkaan suvaitsematon, ihmisoikeudet ovat minulle tärkeitä sekä kannatan ja edistän tasa-arvoa. 

Yleensä on hyvä, että asioista puhutaan, mutta nyt on mopo karannut käsistä. Avioliittolain muutoksesta tulee kaiken lisäksi keväällä vaalikysymys. Jokaisessa vaalikoneessa ja vaalitentissä tullaan kysymään kantaa avioliittolakiin, vaikka kuinka tässä vetoan, että älkää enää jauhako tätä. Ja ennen kuin niin pitkälle päästään pelkään pahoin, että asiattomat kirjoitukset muuttuvat vihapuheiksi. Pelkään myös, että suvaitsemattomuus homoja ja muita seksuaalivähemmistöjä kohtaan kasvaa tämän keskustelun myötä. Toistaiseksi tässä ei ole kukaan voittanut vaan kaikki ovat hävinneet.

Kovan paineen alle pistetyt kansanedustajat painoivat nappia ja päätös tuli. Mutta tietääkö kukaan mitä kansa oikeasti asiasta ajattelee ? Aavistiko kukaan, että tuhannet perinteisen avioliiton kannattajat eroaisivat kirkosta viikonlopun aikana ? Tulin lauantaiaamuna taksilla kotiin. Kuski kertoi minun olevan hänen pitkän ajovuoronsa 24. asiakas ja hän on kaikilta kysynyt kantaa tähän avioliittolakiin. Kerroin hänelle olevani nykyisen lain kannattaja ja odotin moitteita suvaitsemattomuudesta. Hän pyysi minua arvaamaan kuinka moni 24 stä oli kannattanut sukupuolineutraalia avioliittolakia. Vastaukseni oli 20 , mutta pieleen meni. Ei yhtään! Jos Helsingistä ei löytynyt tällä otannalla yhtään kannattajaa niin missä he sitten ovat ?

]]>
28 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181257-homot-voitti-pulinat-pois#comments Suvaitsevaisuus Sun, 30 Nov 2014 16:19:51 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181257-homot-voitti-pulinat-pois
Viisi kuukautta vaaleihin http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180668-viisi-kuukautta-vaaleihin <p>Demarien ja Kepun puoluevaltuustot ovat kokoontuneet. Demarit haluavat pienentään miesten ja naisten palkkaeroja, alentaa veroja, pistää pyörät pyörimään, puuttua työelämän räikeisiin epäkohtiin kuten nollasopimuksiin jne. Kaikki&nbsp;tämä olisi voitu tehdä nykyisen hallituksen toimesta. Mutta ei ole. Toivottavasti, jos kansa luottaa vaaleissa Demarien kykyyn saada jotain aikaiseksi, he löytävät sellaiset yhteiskumppanit, että nuo asiat saadaan toteutettua. Demarit ovat valitettavasti narahtaneet samaan mainostoimistopolitiikkaan kuin Kokoomus ja yrittää nyt pelastaa tilannetta kannattamalla kaikkea hyvää. &nbsp;Kansa, presidentti ja kohta lehdistökin on sen huomannut.</p><p>Kokoomuksella taas on ongelmana se, että tekee se mitä tahansa tai on tekemättä, kuten nyt niin kannatus laskee.</p><p>Nykyisen hallituksen kyvyttömyys sataa suoraan Kepun laariin. Valitettavasti vaaleihin on vielä viisi kuukautta, jona aikana Sipilän on pakko sanoa jotain, joka havahduttaa ihmiset huomaamaan, että Sipilän mukana ja heti takana tulevat Väyrynen, Kääriäinen ja Pekkarinen. Myös&nbsp;Vanhanen on tulossa takaisin. Kuka heitä haluaa ? Ei ainakaan 25% suomalaisista. Kepukin osaa mainostoimistopolitikoinnin: puoluevaltuuston kokouskuvissa ei taida näkyä ketään näistä neljästä, vaan Sipilän lisäksi&nbsp;hymyileviä nuoria naisia ja miehiä&nbsp;myönteisen mielikuvan maksimoimiseksi.</p><p>Ainoa todellinen vaihtoehto on Perussuomalaiset, jos siis muutosta halutaan. Se on puolue, joka ei ole osa suomalaista korruptiota eli hyväveliverkostoa, koska ei ole ollut vielä vallassa. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo sekä työn ja yrittämisen kunnioittaminen ovat toiminnan perusta. Ihminen on keskiössä eikä valtarakenteet, kuten muilla puolueilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demarien ja Kepun puoluevaltuustot ovat kokoontuneet. Demarit haluavat pienentään miesten ja naisten palkkaeroja, alentaa veroja, pistää pyörät pyörimään, puuttua työelämän räikeisiin epäkohtiin kuten nollasopimuksiin jne. Kaikki tämä olisi voitu tehdä nykyisen hallituksen toimesta. Mutta ei ole. Toivottavasti, jos kansa luottaa vaaleissa Demarien kykyyn saada jotain aikaiseksi, he löytävät sellaiset yhteiskumppanit, että nuo asiat saadaan toteutettua. Demarit ovat valitettavasti narahtaneet samaan mainostoimistopolitiikkaan kuin Kokoomus ja yrittää nyt pelastaa tilannetta kannattamalla kaikkea hyvää.  Kansa, presidentti ja kohta lehdistökin on sen huomannut.

Kokoomuksella taas on ongelmana se, että tekee se mitä tahansa tai on tekemättä, kuten nyt niin kannatus laskee.

Nykyisen hallituksen kyvyttömyys sataa suoraan Kepun laariin. Valitettavasti vaaleihin on vielä viisi kuukautta, jona aikana Sipilän on pakko sanoa jotain, joka havahduttaa ihmiset huomaamaan, että Sipilän mukana ja heti takana tulevat Väyrynen, Kääriäinen ja Pekkarinen. Myös Vanhanen on tulossa takaisin. Kuka heitä haluaa ? Ei ainakaan 25% suomalaisista. Kepukin osaa mainostoimistopolitikoinnin: puoluevaltuuston kokouskuvissa ei taida näkyä ketään näistä neljästä, vaan Sipilän lisäksi hymyileviä nuoria naisia ja miehiä myönteisen mielikuvan maksimoimiseksi.

Ainoa todellinen vaihtoehto on Perussuomalaiset, jos siis muutosta halutaan. Se on puolue, joka ei ole osa suomalaista korruptiota eli hyväveliverkostoa, koska ei ole ollut vielä vallassa. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo sekä työn ja yrittämisen kunnioittaminen ovat toiminnan perusta. Ihminen on keskiössä eikä valtarakenteet, kuten muilla puolueilla.

]]>
5 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180668-viisi-kuukautta-vaaleihin#comments Kikkailu Sun, 23 Nov 2014 20:31:23 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180668-viisi-kuukautta-vaaleihin
Työvoima on valtiovallan erityisessä suojelussa http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179654-tyovoima-on-valtiovallan-erityisessa-suojelussa <p>Oikeudesta työhön on kirjoitettu Suomen perustuslaissa mm. seuraavaa:<em> Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön</em>.</p><p>Suomen hallituksen, jota perustuslaissa toimeenpanoelimeksi myös kutsutaan, tulisi siis tehdä jotain, panna toimeksi. Kohta neljä vuotta on odotettu kuuta nousevaa, mutta sitä ei ole tullut.&nbsp; Suomen pahin ongelma on työttömyys. Ja jotta työttömyys vähenisi tarvitaan työtä lisää. Työttömyys ei ole ainostaan massivinen&nbsp;taloudellinen ongelma. Se on myös mitä suurimmassa määrin henkinen ongelma. Ihminen tarvitsee työtä voidakseen hyvin. Kun perustuslaissa puhutaan oikeudesta työhön, tarkoitetaan kansalaisia eli ihmisiä. Valtiovallan päätehtävä ei siis ole tukea monikansallisia yrityksiä vaan Suomen kansalaisia. Yritykset ovat vain väline, toki hyvin tärkeä sellainen, kansalaisten hyvinvoinnille. Valtiovalta on luonut yrityksille loistavat olosuhteet toimia Suomessa: koulutettu ja osaava työvoima, innovatiivinen toimintaympäristö, sopimusyhteiskunta jne. Suomen kasvukilpailukyky on loistava ( 4. / WEF ). Kustannuskilpailukyky taasen meillä on heikko johtuen toimialashokeista ja tuottavuuden hyytymisestä loiston vuosina. Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, ei se mene kaupaksi enää edes ilmaiseksi. Me tarvitsemme uusia innovatiivisia tuotteita emme yritystukia tai palkan alennuksia, jotta saisimme vanhat tuotteet halvalla kaupaksi.</p><p>Koska hallitus on ollut toimettomana, lehdistössä on onneksi alkanut keskustelu keinoista millä huono kierre saataisiin katkaistua. Puhutaan vuoden maksuvapauksista asuntolainoihin, tunnelista Tallinnaan, Emu-puskureiden käyttämisestä jne. Olen poikkeuksetta ollut Raimo Sailaksen kanssa eri mieltä keinoista. Mielestäni hän ei ole huomioinut ihmistä vaan keskittynyt pelkkiin numeroihin, jotka yleensä on jälkikäteen osoittautuneet vääriksi. Ennustaminen on vaikeaa myös talousviisaille. 4.11. HS:n Kolumni &quot; Talous saadaan nousuun vain järein toimenpitein &quot; osui kuitenkin kohdalleen. Sailas perää kituvan viennin virkistämiseen potku. &quot; Alennettakoon työeläkemaksua ainakin pariksi vuodeksi&nbsp;3-4 prosenttiyksikköä. Alennus jakautuisi puoliksi työnantajien ja vakuutettujen kesken. Välilliset työvoimakustannukset putoaisivat ja palkansaajien tuloverotus kevenisi.&quot; Tämä määräaikainen toimenpide tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Lisäksi Sailas listaa tulevalle hallitukselle toimenpiteitä, jotka olisi nykyisen jo pitänyt toteuttaa: tehottomien yritystukien poistaminen ja verohelpotusten karsinta. Investoinneille haitallista lupaviidakkoa karsittava jne. Lisäksi Sailas puhuu liikenneverkossa, vesi- ja viemäriverkostossa ja kuntien rakennuskannassa muhivan korjaustarpeen pienentämisen välttämyydestä ja järkevyydestä. Tässä on hyviä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Pahinta on olla tekemättä mitään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeudesta työhön on kirjoitettu Suomen perustuslaissa mm. seuraavaa: Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Suomen hallituksen, jota perustuslaissa toimeenpanoelimeksi myös kutsutaan, tulisi siis tehdä jotain, panna toimeksi. Kohta neljä vuotta on odotettu kuuta nousevaa, mutta sitä ei ole tullut.  Suomen pahin ongelma on työttömyys. Ja jotta työttömyys vähenisi tarvitaan työtä lisää. Työttömyys ei ole ainostaan massivinen taloudellinen ongelma. Se on myös mitä suurimmassa määrin henkinen ongelma. Ihminen tarvitsee työtä voidakseen hyvin. Kun perustuslaissa puhutaan oikeudesta työhön, tarkoitetaan kansalaisia eli ihmisiä. Valtiovallan päätehtävä ei siis ole tukea monikansallisia yrityksiä vaan Suomen kansalaisia. Yritykset ovat vain väline, toki hyvin tärkeä sellainen, kansalaisten hyvinvoinnille. Valtiovalta on luonut yrityksille loistavat olosuhteet toimia Suomessa: koulutettu ja osaava työvoima, innovatiivinen toimintaympäristö, sopimusyhteiskunta jne. Suomen kasvukilpailukyky on loistava ( 4. / WEF ). Kustannuskilpailukyky taasen meillä on heikko johtuen toimialashokeista ja tuottavuuden hyytymisestä loiston vuosina. Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, ei se mene kaupaksi enää edes ilmaiseksi. Me tarvitsemme uusia innovatiivisia tuotteita emme yritystukia tai palkan alennuksia, jotta saisimme vanhat tuotteet halvalla kaupaksi.

Koska hallitus on ollut toimettomana, lehdistössä on onneksi alkanut keskustelu keinoista millä huono kierre saataisiin katkaistua. Puhutaan vuoden maksuvapauksista asuntolainoihin, tunnelista Tallinnaan, Emu-puskureiden käyttämisestä jne. Olen poikkeuksetta ollut Raimo Sailaksen kanssa eri mieltä keinoista. Mielestäni hän ei ole huomioinut ihmistä vaan keskittynyt pelkkiin numeroihin, jotka yleensä on jälkikäteen osoittautuneet vääriksi. Ennustaminen on vaikeaa myös talousviisaille. 4.11. HS:n Kolumni " Talous saadaan nousuun vain järein toimenpitein " osui kuitenkin kohdalleen. Sailas perää kituvan viennin virkistämiseen potku. " Alennettakoon työeläkemaksua ainakin pariksi vuodeksi 3-4 prosenttiyksikköä. Alennus jakautuisi puoliksi työnantajien ja vakuutettujen kesken. Välilliset työvoimakustannukset putoaisivat ja palkansaajien tuloverotus kevenisi." Tämä määräaikainen toimenpide tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Lisäksi Sailas listaa tulevalle hallitukselle toimenpiteitä, jotka olisi nykyisen jo pitänyt toteuttaa: tehottomien yritystukien poistaminen ja verohelpotusten karsinta. Investoinneille haitallista lupaviidakkoa karsittava jne. Lisäksi Sailas puhuu liikenneverkossa, vesi- ja viemäriverkostossa ja kuntien rakennuskannassa muhivan korjaustarpeen pienentämisen välttämyydestä ja järkevyydestä. Tässä on hyviä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Pahinta on olla tekemättä mitään.

]]>
0 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179654-tyovoima-on-valtiovallan-erityisessa-suojelussa#comments Ihminen tarvitsee työtä Työpaikka on toinen koti Sun, 09 Nov 2014 19:19:38 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179654-tyovoima-on-valtiovallan-erityisessa-suojelussa